Tarinoita isyydestä ja isovanhemmuudesta

Haluaisimme kuulla tarinoita isiltä ja isoisiltä, miten olette ollut tai olet yhä osana lasten elämää. Tänne osioon keräämme tarinoita, joita isät tai isoisät ovat meille kirjoittaneet. Toivottavasti saatte tämän osion kautta jotain vinkkiä, ajatuksia tai vahvistusta omaan isyyteenne tai isovanhemmuuteen.

Voit lukea Mieli ry:n sivulta lisää erilaisista isyysaspekteista – tästä.

Kolmen lapsen isänä oleminen

Tarinoita: Ajattelin kirjoitella jotain asiaa, että millaista on kolmen lapsen isänä oleminen. Olen itse opiskelemassa ja yritän pyörittää samalla perhe-elämää. Minulla on 7-vuotias esikoinen, poika, joka on aloittanut viime syksynä koulun. Lisäksi keskimäinen, tyttö (4v.) ja nuorimainen, poika (2v.) käyvät maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin pikkukoulua aamupäivällä 8:30 – 11:30. Tiistaisin ja torstaisin nuorimmat ovat kotona puolisoni hoidossa koko päivän.

Päivät menevät hyvin nopeasti ja kaikki vapaa-aika menee perheen kanssa touhuillessa. Aamulla aloitan päivän laittamalla puuroveden kiehumaan, jonka jälkeen lähden herättelemään lapset päivään ja patistan heitä pukemaan reippaasti vaatteet päälle. Kun lapset ovat pukeneet, niin olen saanut suunnilleen puuronkin tehtyä. Sitten pääsemme seuraaviin aamutoimien vaiheisiin, jotka ovat syönti, hampaiden pesu ja ulkovaatteiden pukeminen. Kaikessa tässä menee hurauksella 1-1,5 tuntia. Joka aamu tehdään samat toimet ja sitten aloitamme päivän työt, minä menen opiskelemaan ja lapset kouluun ja pikku-kouluun.

Olen yleensä n. 9:00 valmiina uuteen päivään, kun hyvällä tuurilla olen ehtinyt kahvitkin hörpätä. Tulen takaisin kotiin joka päivä n. klo:16:00, jonka jälkeen alkaa ”vapaa-aika”, jolloin puolisoni on keksinyt tekemistä minulle loppu päiväksi, kunnes lapset ollaan saatu nukkumaan (n. klo:20:30 – 21:00) – Tuona aikana 16:00 – 21:00 on pitänyt hoitaa oma osuuteni kotitöistä (ruuan teko, imurointi, tiskaus)(vielä vaipan vaihto, iltapesut;suihku ja hampaiden pesu, sekä iltasatu – puhumattakaan kaikki ylimääräinen mm. sotkujen siivoilu jne.) sekä käyttää lapsia harrastuksissa. Tämän kaiken jälkeen pitää vielä huolehtia omista harrastuksista (mailapelit ja rullaluistelu) ja opiskelut. Tietysti päivä ohjelmaan kuuluu yrittää pitää puolisoakin hyvänä.

Kaiken ison työmäärän jälkeen olen aina kuitenkin onnellinen omista lapsistani ja perheestäni. Väliin tuntuu, ettei aika vaan riitä kunnolla perheen kanssa olemiseen, koska meidän kasvatus periaatteisiin on aina kuulunut tiukka rutiinien toistaminen, vaikka se väliin puulta maistuukin. Rutiinit auttavat meitä kuitenkin ajan käytöllisesti paljon, että tehdään joka päivä samat tehtävät ja toistetaan asioita toistamisen perään – lapsemmekin ovat niin tottuneet niihin, että joskus jos yrittää ”luistaa” rutiineista – lapset muistuttavat asiasta, jos ei sanallisesti, niin ainakin käyttäytymisellään, että jotain nyt on tekemättä ja me ei haluta rauhoittua.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille isille ja perheille mukavaa kevättä – kesää odotellessa!

Terveisin.

KS